Dyspnealla tarkoitetaan vaikeutunutta hengitystä, jonka takia elimistö ei saa riittävästi happea. Hengitysvaikeus vaatii aina kiireellistä eläinlääkärin apua.
Dyspnean eli hengitysvaikeuden taustalla voi olla monia eri sairauksia ja aiheuttajia, joista osa liittyy hengitysteihin ja osa on hengitysteiden ulkopuolisia syitä. Yleisiä syitä hengitysvaikeudelle ovat esimerkiksi sydänsairauden seurauksena nesteen kertyminen keuhkoihin, keuhkokuume, kasvaimet hengitysteissä tai keuhkoissa, hengitysteiden tukkeutuminen esimerkiksi vierasesineen, kurkunpään halvaantumisen tai henkitorven kollapsin seurauksena. Loukkaantumisen seurauksena keuhkopussiin voi kertyä myös ilmaa johtaen vaikeutuneeseen hengitykseen. Lisäksi kissoilla hengitysvaikeutta voi aiheuttaa astma. Eläimillä myös brakykefaalinen syndrooma voi olla dyspnean taustalla. Brakykefaalisella syndroomalla tarkoitetaan lyhytkuonoisten rotujen kuonon ja kallon rakenteesta johtuvaa hengitysteiden ahtaumaa.
Levossa eläin hengittää yleensä rauhallisesti ja tasaisesti (mikäli eläin näkee unta, voi hengitys hetkellisesti tihentyä). Hengitys voi tihentyä ja muuttua pinnallisemmaksi erityisesti stressin, kivun, innostuksen ja urheilusuorituksen takia. Koirilla tämän voi huomata myös voimakkaana läähättelynä. Lisäksi läähättely auttaa eläintä myös jäähdyttämään elimistöään.
Mistä tunnistan, jos lemmikkini hengitys on vaikeutunut?
Dyspnea eli hengitysvaikeus ilmenee usein pumppaavana hengityksenä (erityisesti vatsan liike on korostunut), levottomuutena, kaula voi olla ojennettuna, hengitys on usein selvästi tihentynyttä, omistaja voi kuulla voimistuneet hengitysäänet. Tällaisia ääniä ovat muun muassa rohina ja vinkuna. Dyspneettisellä eläimellä limakalvot voivat myös sinertää hapen puutteen takia. Pahimmillaan vakava hengitysvaikeus voi johtaa tajunnan menetykseen ja jopa kuolemaan. Koirista poiketen kissalle ei ole normaalia hengittää suu auki tai läähättää ja se yleensä kertoo hengitysvaikeudesta. Kissoille on myös tyypillisempää maata rinnan päällä kaula ojennettuna, tai istua hiljaa tai piiloutua. Koira usein istuu tai seisoo. Asennon muutoksilla eläin pyrkii hakemaan asentoa, jossa pystyy paremmin hengittämään.
Taustalla olevasta sairaudesta riippuen eläimellä voi olla vaikeutuneen hengityksen lisäksi myös muita oireita kuten yskää.
Ensiapuna eläinlääkärissä eläimet saavat lisähappea ja rauhoittavaa opiaattia pistoksena. Stressaantuneena ja ahdistuneena eläimen hengitys yleensä tihentyy ja hapentarve lisääntyy, mikä voi edelleen pahentaa hengitysvaikeutta. Muu hoito riippuu eläimen tilasta ja mahdollisesta taustasyystä ja näihin voi kuulua esimerkiksi eläimen lämmitys/jäähdytys, nesteen tai ilman poisto rintaontelosta, nesteenpoistolääke, muita lääkityksiä tai mahdollisen tukoksen poistaminen. Toisinaan eläin voidaan joutua rauhoittamaan ja intuboimaan tai tekemään henkitorveen avanne.
Tarkempia tutkimuksia suoritetaan ensiavun jälkeen, kun potilaan tila on saatu stabiloitumaan. Jatkotutkimuksia taustasyyn selvittämiseksi ovat esimerkiksi rintaontelon ultraäänitutkimus, röntgenkuvaus, hengitysteiden tähystäminen ja verinäytteet.
Jos havaitset yllä olevia oireita tai olet huolissasi eläinystäväsi hengityksestä, olethan yhteydessä eläinlääkäriin.
Kirjoittaja
Alisa Saarinen
eläinlääkäri
Länsi-Tampereen Eläinystäväsi Lääkäri Oy
www.elainystavasilaakari.fi