Isla, newfoundlandinkoiran pentu, tuotiin tutkittavaksi takajalkojen ontuman ja pahojen liikuntavaikeuksien vuoksi jo vajaan 16 viikon ikäisenä. Islalla oli jo todettu toisen polvilumpion luksaatio, vastaanotolla todettiin molempien polvilumpioiden luksoituvan spontaanisti reisiluun pään ulkosivulle. Isoilla koirilla vaivan taustalla on usein vakava synnynnäinen lonkkavika. Islalla lonkat olivat kuitenkin terveet, mutta polven seudun luustokasvu ei sujunut normaalisti ja takajalka vääntyi pihtipolviseksi. Polvilumpioiden luksoituminen kuormitti polvet entistä pahemmin virheasentoon, minkä seurauksena koko polven kehitys häiriintyi. Polvet olivat täyttyneet ja arat ja liikuntakyky heikko.
Pienille roduille tyypillistä polvilumpioiden luksaatiotaipumusta korjataan usein leikkaushoidolla, mutta tällöin leikkaustarve ajoittuu mieluiten nuorelle aikuisiälle. Jos polvilumpion luksaatio alkaa jo pentuna ja luustokasvu on pahoin kesken, kuten Islalla, leikkaushoitoon joudutaan turvautumaan jo pikkupentuna. Ennuste ei kuitenkaan ole hyvä. Hoidon ja kuntoutuksen vaativuudesta ja epävarmasta ennusteesta keskusteltiin omistajien kanssa etukäteen. Islan molemmat polvet leikattiin jo 16 viikon iässä. Tavoitteena oli saada polvilumpiot pysymään reisiluun telaurassa omilla paikoillaan, jotta polven normaali kehitys voisi jatkua. Polvista syvennettiin reisiluun pään telauraa rustoplastialla, rajoitettiin nivelen kiertoliikkuvuutta ja venyneet nivelsiteet korjattiin ompelemalla.
Kuntoutus ja jatkohoito olivat vaativia, mutta Islan onneksi omistajat olivat hyvin motivoituneita ja osaavia. Pitkä kuntoutus toteutettiin yhteistyössä klinikan eläinfysioterapeutin kanssa. Islan reipas iloinen luonne ja riehakas käytös eivät aina helpottaneet omistajien työtä. Kaikki polviin tehdyt viritykset pysyivät kuitenkin ehjinä ja toimivina. Vähän alle 6 kk iässä tilanne kontrolloitiin. Polvilumpiot pysyivät paikoillaan, jalan rakenne oli alkanut kasvun myötä normalisoitua ja Isla liikkui ontumatta, mielellään ja reippaasti. Toipuminen näytti jo hyvältä.
Islan täytettyä vuoden (57 kg) tilanne kontrolloitiin uudelleen. Hylkimisreaktion takia toisesta polvesta jouduttiin poistamaan leikkauksessa asetetut implantit. Pääasia kuitenkin oli, että polvet toimivat normaalisti ja kivutta ja kun muut nivelet ja selkä tutkittiin samalla, Isla osoittautui täysin terveeksi.
Ihanan positiivinen Isla joutui kokemaan ison leikkausoperaation jo pienenä pentuna. Sairastelu, operaatio ja kuntoutus olivat myös Islan omistajille aivan toisenlainen juttu, kuin pentuaika nuoren koiran kanssa pitäisi olla. Vaihtoehtona 4 kk ikäisen pennun leikkaushoidolle olisi ollut vain eutanasia. Nyt lopputulos oli hyvä, joten tässä tapauksessa kaikki ponnistelu kannatti.
Kirjoittaja
Juha Kallio
eläinlääkäri
Länsi-Tampereen Eläinystäväsi Lääkäri Oy
www.elainystavasilaakari.fi