Atopia on koiralle kansainvälisesti
ulkoloisten jälkeen merkittävin kutisevan iho-oireilun syy.
Suomessa kirput eivät ole vielä kovin yleisiä, eikä
kirpunpurema-allergiaa juurikaan esiinny. Täiden, väiveiden ja
kapin aiheuttamia iho-oireita on, mutta määrällisesti niiden määrä
jää vähemmistöön. Tutkimusten mukaan 10-30 % koirista on
atoopikkoja.
Oireet
Atopian oireilu on vaihtelevaa.
Tavallisimpia oireita ovat ulkokorvantulehdukset, tassutulehdukset,
kutina kyynärvarsissa, nivusissa ja kainaloissa. Usein on myös
suupielissä ja silmäluomissa sekä silmien sidekalvoilla oireita.
Selkeät hengitystieoireet ovat harvinaisempia, mutta useilla jälki-
tai hakukoirilla saattaa vainu olla siitepölyaikaan hukassa.
Kokemukseni mukaan brakykefaalisilla eli lyttykuonoisilla
atoopikoilla ylempien hengitysteiden oireet (mm. rohina) voimistuvat
usein siitepölykausilla, vaikka ilman lämpötilan nousu ei vielä
selittäisi tilanteen pahenemista.
Osalla oireita on vain tiettyyn aikaan
vuodesta, esim. ulkokorvantulehdus aina elokuulla viittaa reagointiin
pujolle. Osalla vuosi menee esimerkiksi näin: Tilanne pahenee
helmi-maaliskuun vaihteessa (leppä kukkii). Sitten hiukan helpottaa,
kunnes taas pahenee ja usein todella hurjaksi koivun kukkiessa
toukokuun lopulla – kesäkuun alussa. Taas hetken helpotus, kunnes
juhannukselta alkaa heinien kukinta, joka jossain vaiheessa
heinäkuuta vaihtuu pujon kukinnaksi. Pujon kukintaa riittääkin
sitten syyskuun alkupuolelle. Tässä kohtaa useilla on pieni
hengähdystauko, ennen kuin marraskuulla alkavat sisäilman
allergeenit, erityisesti pölypunkki, aiheuttamaan oireita. Jostain
syystä pölypunkkioireilu on voimakkainta marras-joulukuulla,
tammi-helmikuu menee useimmilla lievemmillä oireilla. Ulkoilman
homeitiöille reagoivat oireilevat myös syys-marraskuun ajan.
Atopian ilmenemiseen vaikuttavat myös
muut tekijät. Osalla koirista ei iholla näy mitään siinä
vaiheessa, kun kutina havaitaan, tai ainoastaan mekaanisesta
työstämisestä (raapiminen, ”kirputtaminen”) johtuvia
vaurioita. Tämä on tyypillistä paimenkoiratyypin koirille. Toisen
ääripään oireissa muodostavat koirat, joiden merkittävin oire
ovat toistuvat ihotulehdukset. Tämä on tyypillistä korkean
kipukynnyksen koirille, esim. rottweilereille, bulldogeille ja
bullterriereille. Suurimmalla osalla koirista oireet ovat jotain
tältä väliltä, esim. korvaoireita, jotka ovat komplisoituneet
hiiva- tai bakteeriylikasvulla, yhdistettynä taipeiden ja
kyynärvarsien raapimiseen.
Atopia puhkeaa tavallisesti ½ -3
vuoden iässä. Koska oireita saattaa olla harvakseltaan, saattaa
kestää pitkäänkin, ennen kuin esimerkiksi oireiden toistuminen
tiettyyn aikaan vuodesta havaitaan. Vanhemmalla iällä atopian
saattaa laukaista esimerkiksi sisäilman homealtistus.
Atopialle on voimakas perinnöllinen
taipumus ja siksi atoopikot tuleekin sulkea jalostuksesta.
Perinnöllisistä syistä osalla roduista on suurempi riski sairastua
atopiaan kuin toisilla. Tyypillisimmin atoopikko on terrieri (useissa
roduissa), kultainen- tai labradorinnoutaja, saksanpaimenkoira,
berninpaimenkoira, rottweiler, mopsi, bokseri, englannin- tai
ranskanbulldog. Kotimaisista roduistamme korostuvat
karjalankarhukoira ja ajokoira.
Kliininen diagnoosi
Atopia on aina kliininen diagnoosi:
esitiedot, oireet ja löydökset. Mikäli koiralla ei ole esiintynyt
oireita, ei allergiatestiä voida käyttää mahdollisen toistaiseksi
oireettoman allergian havaitsemiseen ja toisaalta negatiivinen
atopiatesti ei täydellä varmuudella sulje atopian mahdollisuutta
oireilevalla koiralla pois. Atopiatestin tarkoituksena onkin
ensisijaisesti toimia pohjana siedätyshoidon suunnittelulle. Mikäli
siedätyshoito ei syystä tai toisesta ole mielekäs vaihtoehto, on
diagnoosin varmistamiseen mielekkäämpiä ja edullisempia
vaihtoehtoja.
Ruokinta
Ruokavaliolla voidaan vaikuttaa atopian
oireisiin jonkin verran. Merkittävin vaikutus on rasvahapoilla sekä
niiden suhteilla. Myös muilla tulehdusprosessia rauhoittavilla
ravintoaineilla on merkitystä. Erityisen suuri vaikutus
ruokavaliolla on tietysti niissä tilanteissa, joissa koira kuuluu
siihen atoopikkojen pieneen ryhmään, jotka ovat myös
ruoka-aineallergikkoja. Ruoka-aineallergiaa epäiltäessä joko
yksinään tai atopiaa komplisoivana tekijänä ruokavalio
suunnitellaan joko vieraaseen proteiinilähteeseen perustuen tai
käyttämällä pilkottuja eli hydrolysoituja proteiineja.
Ruokavalion, samoin kuin muiden
hoitotoimenpiteiden, suhteen tulee huomioida, että ilman
allergeenien määrä vaihtelee jatkuvasti. Niinpä mikäli esim.
pujon kukkiessa elokuussa aloitetaan ruokavalio, ei eläimen ollessa
kuukautta myöhemmin oireeton voida päätellä varmuudella, että
kyseessä olisi ruoka-aineallergia. Asiaa voidaan arvioida vasta
vuotta myöhemmin pujon jälleen kukkiessa tai tehtäessä
ruoka-aineprovokaatio. Ruoka-aineprovokaatiossa annetaan ruokaa,
jonka epäillään aiheuttavan oireita. Mikäli kyseessä on
ruoka-aineallergia, palaavat oireet parissa viikossa ja usein
nopeamminkin. On inhimillistä olettaa muutosten johtuvan ihmisen
tekemistä toimenpiteistä. Valitettavan usein onkin menty jo vuosi –
pari ruokinnan muutoksesta toiseen oireiden alkaessa aina uudelleen
ennen kuin asiaa aletaan selvitellä muiden vaihtoehtojen varalta.
Hoitovaihtoehdot
Atopiaan ei ole parantavaa hoitoa, vaan
hoito perustuu joko immuniteetin aktiiviseen muokkaamiseen
(siedätyshoito) tai oireita hillitseviin lääkityksiin.
Paikallishoito on erittäin tärkeää, esimerkiksi bakteeri- ja
hiivaylikasvun estäminen, ihon solujen välisten sidosten
vahvistaminen, ihon kosteutus, allergeenien poisto iholta.
Narttukoirilla myös sterilaation on todettu vähentävän atopian
oireita, uroksilla vastaava ei ole tutkimuksissa varmistunut.
Useimmiten on useampien hoitojen yhdistäminen tarpeen.
Siedätyshoito
Siedätyshoidolla elimistön
immuunipuolustusta “koulutetaan uudelleen”, jotta se ei
reagoisi vääriin asioihin. Siedätyshoidon teho on sitä parempi,
mitä nopeammin hoito on aloitettu oireiden alkamisesta.
Siedätyshoidon lisäksi atopian oireiden hoitoon käytetään
erityisesti hoidon alkuvaiheessa muitakin lääkityksiä sekä
paikallishoitoja ja ruokinnallisia keinoja. Siedätyshoidolla
atoopikoista suurin osa saadaan täysin tai lähes oireettomiksi.
Siedätystä voidaan käyttää sekä nahanalaisin pistoksin, suun
limakalvoille että imusolmukkeen sisälle annettavin pistoksin.
Siedätyshoito on melko hidas ja sitoutumista vaativa hoito ja sen
merkitys onkin vähentynyt atopian oireenmukaisten hoitojen
kehittyessä.
Lokivetmab, kauppanimi Cytopoint
Cytopoint on monoklonaalinen
synteettinen vasta-aine, joka blokkaa atooppista reaktiota.
Cytopointin saaminen markkinoille on muuttanut suuresti atopian
hoitoa. Lääke helpottaa niin kutinaa kuin taipumusta tulehduksiin.
Lääkkeen turvallisuusprofiili on hyvä ja se sopii sekä
sesonkiluonteiseen että ympärivuotiseen käyttöön. Lääke
annetaan pistoksina n. neljän viikon välein.
Kortisoni
Kortisoni helpottaa atopian oireita
usein varsin pienillä annoksilla. Hyvä puoli on myös lääkityksen
edullinen hinta. Haittana on maksan ärsytyksestä johtuva varsin
tavallinen lisääntynyt juominen ja pissaaminen, ruokahalun voimakas
nousu, karvapeitteen ohentuminen, ihonalaisravan uudelleen
sijoittuminen (keskivartalolihavuus) sekä vaikutukset tuki- ja
liikuntaelimistöön. Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmana ihmisillä
merkittävä osteoporoosi ei ole koiran lyhyen eliniän takia
ongelma, mutta pitkät lääkitykset altistavat sidekudosten
vaurioille, esim. nivelsiteiden ja ristisiteiden traumoille. Mikäli
tarvitaan lyhyitä kuureja harvakseltaan, on kortisoni yksi
vaihtoehto.
Oklasitinibi, kauppanimi Apoquel
Apoquel helpottaa atopian oireita
tehokkaasti, kutinan helpottamiseen teho on parempi kuin
tulehdusreaktion helpottamiseen. Lääke annetaan päivittäin suun
kautta. Välillä haittavaikutuksena ilmenee aggressiivisuuden
lisääntymistä.
Siklosporiini, useita kauppanimiä
Siklosporiini on immuniteettia
rauhoittava lääke, jota käytetään ihmisillä muun muassa
elinsiirtopotilailla hylkimisen estämisessä. Se rauhoittaa
tehokkaasti atopian oireita useimmilla atoopikoilla ja sen
sivuvaikutuksena karvankasvu paranee, mikä usein parantaa atoopikon
ihon tilannetta. Voimakkaiden immunologiaa lamaavien ominaisuuksien
takia siklosporiinin ei kuitenkaan tule olla ensisijaislääke.
Siklosporiinia käytettäessä pyritään mahdollisimman pieneen
oireet poissapitävään annosteluun.
Antihistamiinit
Osa atooppisista koirista hyötyy
antihistamiineista, osalla ei tunnu juurikaan olevan vaikutusta.
Koiralla tarvittavat antihistamiiniannokset ovat huomattavan suuria
ihmisiin verrattuna, joskin sivuvaikutuksena ilmenevä väsyminen on
harvinaisempaa kuin ihmisillä. Antihistamiinien
toimintamahdollisuuksia koiran elimistössä haittaa se, että
koirilla histamiinin vapautuminen allergisen ärsytyksen jälkeen on
erittäin nopeaa ja rajua, joten antihistamiinin pitää olla
paikalla kudoksessa hyvissä ajoin ennen allergeeneille altistusta.
Tästä syystä antihistamiinit pyritään siitepölyaikaan ottamaan
jonkin aikaa ennen ulkoiluja. Antihistamiinien rajoitetun tehon takia
ne yleensä yhdistetään muihin lääkityksiin ja mahdollisesti
saadaan jonkin haitallisemman lääkkeen annostelua alennettua.
Hengitysteiden turvotukseen antihistamiineilla tuntuu olevan parempi
teho kuin iho-oireisiin.
Ihon lämpötila
Ihon jäähtyminen vaikeuttaa ihon
aineenvaihduntaa ja kuivattaa ihoa, tekee sen herkemmäksi ulkoisille
ärsykkeille. Atoopikoilla on melko usein myös normaalia ohuempi
karvoitus, jolloin tilanne on entistä heikompi. Mikäli potilaalla
on paksu rasvakerros ihon alla ylipainon takia, jäähtyy iho
erittäin voimakkaasti. Ihon lämpötilaa ylläpidetään
ensisijaisesti pitämällä eläin hoikkana ja käyttämällä
tarvittaessa takkia. Lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää
lääkityksiä karvapeitteen vahvistamiseksi tai ihon verenkierron
parantamiseksi.
Paikallishoidot
Paikallishoidoilla on useita
tarkoituksia:
- Estää sekundaari-infektioita:
ensisijaisesti pesut bakteeri- ja/tai hiivaylikasvua hillitsevillä
valmisteilla, mutta myös antimikrobiset voiteet, geelit ja
suihkeet, esim. hunaja- ja pihkapohjaiset.
- Parantaa ihosolujen välisiä
sidoksia ja siten estää ihon kuivumista ja allergeenien pääsyä
ihon läpi. Atoopikoilla ihon rakenne on usein muuttunut terveisiin
yksilöihin verrattuna, jolloin se myös läpäisee allergeeneja
helpommin. Kosteuttavat valmisteet, esim. Ermidra ja Allerderm spot
on.
- Vähentää allergeenien määrää
iholla: shampoopesut, huuhtelu puhtaalla vedellä heti
luonnonvedessä uimisen jälkeen.
- Vähentää ihon mekaanista
työstämistä. Osassa paikallisvalmisteista on nuolemista
vähentäviä ainesosia, eivät kuitenkaan toimi kaikilla
yksilöillä. Osalla koirista mekaaninen työstämisen esto on
varsinkin alkuvaiheessa hoitoa välttämätön (kauluri, tossut,
paita).
Kirurgiset toimenpiteet
Joskus atopian oireita saadaan
merkittävästi helpotettua kirurgisilla toimenpiteillä, esimerkiksi
ahtautuneiden korvakäytävien avartamisella, tulehtuneiden
huulipoimujen tai toistuvasti oireilevien anaalirauhasten poistolla.
Joskus on myös tarpeen poistaa tassuista anturoiden välinen nahka.
Kirurginen hoito ei myöskään paranna sairautta, joskin joissakin
tapauksissa helpottaa oireita tai niiden hoitoa huomattavasti.
Muita hoitokeinoja
Kroonisesti korviaan oireilevilla
koirilla korvien tilanteesta saadaan usein runsaasti lisätietoa, kun
korvat tutkitaan video-otoskoopilla. Video-otoskoopilla saadaan hyvä
näkyvyys myös korvakäytävän perälle ja päästään pureutumaan
toistuvalle oireilulle altistaviin tekijöihin. Korviin voi olla
pitkittyneen oireilun seurauksena olla kertynyt esimerkiksi karstaa,
eritettä tai karvoja siinä määrin, että korvan luonnollinen
puhdistuminen estyy. Tällöin anestesiassa tehtävästä
korvahuuhtelusta on usein apua.
Atopian ennaltaehkäisy
Merkittävin atopialle altistava tekijä
on perimä. Mikäli toinen vanhemmista on atoopikko, on riski
sairauden saamiselle noin 25 % ja mikäli molemmat ovat atoopikkoja,
on pennun riski sairastua jo yli puolet. Jalostuksellisilla
valinnoilla voidaan atopian riskiä voimakkaasti ja nopeasti lisätä,
jos riskiin suhtaudutaan piittaamattomasti. Käyttämällä terveitä
yksilöitä jalostukseen, voidaan atopian esiintyvyyttä hitaasti
vähentää. Atopian riskiä ei voida kuitenkaan täysin poistaa,
vaikka ihoterveys huomioitaisiin jalostusvalinnoissa tärkeänä
osana.
Ihon kunto pentuaikana on tärkeä.
Riskiroduilla tarvittaessa hiivaylikasvun ennaltaehkäisy ja
erityisesti ihoa kosteuttavat ja ihosolujen välisiä sidoksia
parantavat valmisteet ovat mielekkäitä.
Pentuiän ruoka-aineallergia on
vahvasti atopian puhkeamisriskiä lisäävä tekijä.
Yhteenveto
Atopia on tavallinen sairaus. Se ei
parane, mutta useimmat koirat ovat saatavissa oireettomiksi tai
lieväoireisiksi. Jalostuksellisilla valinnoilla pienennetään
atopian riskiä, mutta ei täysin poisteta sitä.
Juliska Haapanen-Kallio
Eläinlääkäri
Eläinystäväsi Lääkäri, Tampere