Joulun ja uuden vuoden aukioloajat

Palvelemme normaalisti la 21.12. asti.

Jouluaatonaattona ma 23.12. suljemme klo 14 ja rauhoitumme joulun viettoon.

Ti 24.12. – to 26.12. vastaanottomme on suljettu.

Pe 27.12. – ma 30.12. palvelemme normaalisti.

Ti 31.12. suljemme klo 14.

Ke 1.1. vastaanottomme on suljettu.

To 2.1. alkaen palvelemme normaalisti arkisin klo 8-19 ja lauantaisin klo 10-16.

Ma 6.1. loppiaisena vastaanottomme on suljettu, palvelemme jälleen normaalisti ti 7.12. klo 8 alkaen.

Rauhallista joulun aikaa sekä iloa ja onnea uudelle vuodelle 2020!

Neospora caninum, tapausselostus ja pohdintaa

Marraskuussa vastaanotolleni tuli vuoden ikäinen suuri uros. Kaveri oli viiden viikon ajan ollut ruokahaluton ja laihtunut. Perheessä oli tapahtunut muutoksia ja alkuun omistaja oli arvellut oireiden johtuvan näistä muutoksista. Ruokahaluttomuuden vain jatkuessa ja pahentuessa oli hakeuduttu eläinlääkäriin. Eläinlääkärissä oli tutkittu verinäytteillä peruselinarvoja ja tulehdusarvoja. Veren albumiini oli hiukan viitearvojen alapuolella, muuten verinäytetulokset olivat kunnossa. 

Vastaanotollani totesin ulkoisessa tutkimuksessa koiralla eteisvärinän: pulssi sydämen kohdalta oli paljon korkeampi kuin reisipulssi. Koiralla oli tyypilliset sydänvian aiheuttamaan kuihtumiseen liittyvät muutokset. Selän lihaksisto oli tippunut ja selkäranka törrötti, maha pömpötti. Koira oli myös hiukan kärttyinen. Kärttyisyyttä oli ilmennyt kotonakin erityisesti omistajan pakkoruokkiessa koiraa, vaikka aiemmin poika on ollut leppoinen ja iloinen kaveri.

Vuotiailla koirilla ei tyypillisesti esiinny tällaisia sydänoireita. Suurilla roduilla ilmenee kardiomyopatiaa, sydänlihassairautta, johon on perinnöllinen alttius. Kardiomyopatia oireilee kuitenkin yleensä vasta muutaman vuoden ikäisillä tai keski-ikäisillä koirilla. Tästä syystä lisätutkimuksena tutkittiin verinäytteestä Neospora caninum- ja Toxoplasma-vasta-aineet. Kaveri lähti myös lähetteellä sydänultraan, jossa varmistui eteisvärinän lisäksi sydämen laajentuma ja sydänlihastulehdukseen viittaavat muutokset.

Vasta-ainetutkimusten perusteella todettiin sekä tuore Toxoplasma-infektio että Neospora caninum -infektio. Alkueläininfektioista koirilla löytyy melko vähän tietoa, mutta Neospora caninumiin liittyen ilmenee koirilla lihastulehduksia, sydänlihastulehduksia, maksatulehduksia ja neurologisia oireita. Myös Toxoplasmasta löytyy koirilla vähän tietoa, mutta oireet ovat samankaltaisia. Tartuntareitti koiraan on kuitenkin selvä: tartunta tapahtuu raakaravinnon kautta, Neospora caninum märehtijöiden lihan tai jälkeisten välityksellä, Toxoplasma minkä tahansa lämminverisen eläimen lihan välityksellä.

Alkueläimet ovat hankalia häädettäviä. Osa vastaa lääkitykseen ja tartunta saadaan hoidettua. Toisilla saadaan loisista osa kuolemaan, ja tartunta jää piilevänä elimistöön odottamaan immuniteetin laskua. Osalla ei saada lääkityksillä vastetta. Syntyneet muutokset eivät myöskään ole välttämättä palautuvia: jos sydän on laajentunut eikä tee hommiaan, niin se on laajentunut eikä tee hommiaan, vaikka infektio saataisiin hoidettua. Alkueläininfektiot stimuloivat myös immuniteettia ja melko usein jälkitautina on immunologinen artriitti, reuma.

Loisten suhteen elää vahvasti katulegenda, että pakastaminen tappaa loiset. Tutkimustuloksia tästä ei kuitenkaan ole. Elinkykyistä Nespora caninumia  on löydetty Siperian ikiroutaan kuolleesta hirvestä – ja siellä pakkasta piisaa! Ainoa varma keino tuhota niin loiset kuin bakteeritkin, on lihan kypsennys.

Nykytietämyksen perusteella Neospora caninum ei ole ihmiselle vaarallinen. Niinpä tunnetustikin Neosporaa kantavat naudat päätyvät ihmisravinnoksi ja teurasjätteet eläimille. Lihan ostaminen kaupan lihatiskistä ei siis poista riskiä. 

Jalostuksellisestikin asialla on merkitystä. Kardiomyopatia vaikuttaa sukulaistenkin jalostuskäyttöön, koska sairaus on perinnöllinen ja vakava. Tilanteessa, jossa kyseessä on alkueläintartunnan aiheuttama sydänmuutos, ei rajoituksia sukulaisten käytölle tietenkään ole. Pienilukuisessa rodussa virheellisen kardiomyopatiadiagnoosin vaikutus jalostusyksilöiden määrään saattaa olla dramaattinen ja aiheuttaa jonkin oikeasti perinnöllisen sairauden lisääntymisen kannan kaventuessa. 

Neospora caninumista on tehty tieteellisesti arvioitavaa vasta-aineisiin perustuvaa esiintyvyystutkimusta satunnaisotannalla suomalaisten koirien verinäytteistä. Tieteellinen arviointi ja tutkimuksen hyväksyminen kansainvälisesti arvostettuun parasitologian julkaisuun vie aikaa, mutta tutkimuksen julkaisun jälkeen kirjoittelen aiheesta lisää. Siihen asti: kypsentäkää liha!

Juliska Haapanen-Kallio
eläinlääkäri
Eläinystäväsi Lääkäri