Kotona tehtävien harjoitteiden ja lihashuollon merkitys

Koiraharrastukset ovat ihmisten luomia harrastuksia, joissa koira joutuu venymään maksimaalisiin suorituksiin sekä tekemään tehtäviä, jotka ovat sille luonnostaan epätyypillisiä. Treenattaessa toistoja tulee hurjan paljon ja yleensä kovalla intensiteetillä. Treeneissä koira nostetaan yleensä korkeaan vireeseen ja palkataan myös vauhdikkaasti. Tehokkaat treenit aloitetaan usein jo hyvin nuorelle pennulle ja treenaamisessa edetään kovaa vauhtia, joskus turhankin kovaa ja samalla unohdetaan koiran normaali kehittyminen. Kuten kaikessa muissakin harrastuksissa, myös koiraharrastuksissa tulee muistaa riittävä pohjatyö. Ennenkuin koiralta voidaan vaatia täydellä teholla tehtäviä vaativia tehtäviä, tulee koiran fysiikan pohjat luoda kuntoon. Normaalin peruskunnon lisäksi koirien kanssa tulisi panostaa vartaloa ja niveliä tukevien lihasten vahvistamiseen. Mitä parempi kontrolli koiralla on vartalonsa niveliin ja nikamiin, sitä helpompaa sen on toteuttaa vaativa liikkeitä. Vartaloa sekä niveliä tukevien lihasten vahvistamiseen on olemassa paljon hyviä harjoitteita. Harjoitteet ovat koirien mielestä mukavia temppuja, joita pääsee tekemään yhdessä omistajan kanssa. Lihaskunnon parantumisen myötä yleensä myös yhteistyö koiran ja omistajan välillä paranee. Erityisen tärkeitä harjoitteet ovat silloin, kun koiralla on jokin fyysinen ongelma tai heikkous. Kotona tehtävillä harjoitteilla saadaan fyysisistä ongelmista huolimatta pidettyä koira kivuttomana ja toimintakuntoisena harrastuksiin. Harjoitteet tulee aina suunnitella fysioterapeutin kanssa koirakohtaisesti. Se mikä toimii yhdellä koiralla, ei välttämättä sovellu toiselle koiralle.
Rally-tokoa harrastava löysälonkkainen Viuhti treenaa selän ja takaosan hallintaa tasapainotyynyllä.
Vammojen ennaltaehkäisyssä kaikkein tärkein asia, jonka jokaisen koiraharrastajan tulisi muistaa treenattavasta lajista riippumatta, on alkulämmittely. Aina ennen treenejä, kisasuoritusta tai esim. toisten koirien kanssa leikkimistä koiran lihakset, nivelsiteen ja jänteet tulisi alkulämmitellä nousujohteisella liikunnalla vähintään 20 min ajan. Alkulämmittelyn lopussa koiran tulee tehdä jo liikkeitä, joita tulee tulevassa koitoksessa tekemään. Jotta kaikkien pehmytkudosten lämpötila saadaan nousemaan riittävästi, tulee alkulämmittely olla aktiivista liikettä eli mitkään lämpöpakkaukset tai manttelit eivät koiraa lämmitä riittävästi. Alkulämmittelyllä saatu kudosten lämpötilan nousu ei ole varastoitavissa, eli suoritukseen tulisi siirtyä 5 min sisällä alkulämmittelyn loppumisesta. Alkulämmittelyn ja suorituksen välinen aika koira pidetään kevyessä liikkeessä. Jo 1 asteen lämpötilan nousu kudoksissa vähentää revähtymien ja venähdysten riskiä huomattavasti.
Loppujäähdyttelyllä varmistetaan suorituksen aikana kertyneiden kuona-aineiden kulkeutuminen pois lihaksista ja uuden happipitoisen veren tilalle tulo. Loppujäähdyttely tulee tehdä heti suorituksen jälkeen. Jäähdyttelyssä pidetään koira kevyessä (käynti tai hölkkäravi) liikkeessä vähintään 15 min ajan. Jäähdytelyllä pystytään vähentämään lihasten kipeytymistä ja jumiutumista merkittävästi.
Usein kuulee puhuttavan, ettei koiraa tarvitse venytellä. Koiralla on kuitenkin muutamia lihaksia, joita se ei pysty itse venyttämään ja niitä, joita se venyttää, venyttää vain lyhytkestoisesti. Koska vaadimme koirilta niiden rodulle epätyypillisä liikemalleja sekä toistomääriä, jumiutuvat käytössä olevat lihakset helposti. Mikäli lihas alkaa kiristämään, menettää se 30% maksimaalisesta voimantuotostaan. 30% voimanlasku saataa olla esim. agilityssä olla hyvinkin merkittävä ja aiheuttaa mm. muutaman sekuntia hitaamman radan. Kireä lihas on myös alttiimpi lihasrevähtymille ja venähdyksille. Suosittelenkin harratuskoirille säännöllistä venyttelyä, riippuen koirasta 2-7 kertaa viikossa. Oikeaoppiset venytykset on hyvä käydä opettelemassa ammattilaisen vastaanotolla, ettei venyttelyssä saada vahinkoja aikaiseksi.
Marika Ruottinen
eläinfysioterapeutti
www.elainystavasilaakari.fi